Nähtävyyksiä
Uhtualla on paljon nähtävää ja koettavaa. Etnokulttuurikeskus ja paikallinen Uhut-seura järjestävät Uhtualla opastusta matkailijoille. Uhtuan keskeinen maamerkki on entinen piirikeskuksen talo, jota parhaillaan restauroidaan etnokulttuurikeskuksen toimitilaksi, Kalevalataloksi. Uhtualla on Lönnrotiin ja Inhaan liittyviä kohteita. Yksi mielenkiintoinen kohde on kirjapainomuseo - entinen käsiladontainen kirjapaino, jossa piirilehteä painettiin vuosikymmenten ajan.
Uhtualla järjestetään kesäkuun puolessa välissä kyläjuhla ja heinäkuun alussa Sommelo.
Uhtuan vanhaa piirihallinnon taloa restauroidaan museokeskukseksi: Kalevala-taloksi. Sinne tulee huone myös Ontrei Malisen kannelta varten.
Vuosisadan merkittävimpiin kuuluneen runonlaulajan Muarie Remsun asuintalo siirrettiin Vuokkiniemen Kaskolasta 1980-luvun alussa Uhtualle runonlaulajamuseoksi.
Lönnrotin mänty sijaitsi aiemmin Uhutjoen suussa Kuittijärven rannalla. Perimätiedon mukaan Lönnrot laulatti sen juurella runontaitajia, mutta taru ei voi pitää paikkaansa, sillä Lönnrotin vierailuajat Uhtualla osuivat huhti- ja marraskuuhun.
Jamasen aitta on ainoa Uhtuan rakennus, jonka yhteyteen Lönnrotin nimi voidaan varmasti liittää. Kuudennella runonkeruumatkallaan (1835) Lönnrot laulatti aitan omistajaa Varahvontta Jamasta ja seitsemännellä (1836) hän asui kolmisen viikkoa tämän luona yhdessä matkakumppaninsa J. F. Cajanin kanssa.
Siivikon talo on Uhtuan vanhimpia. Se olisi tahdottu moneen otteeseen purkaa, mutta sen pelasti siinä asunut ja nyt jo tuonilmaisiin siirtynyt Olga Leontjeva.
Viime sotien jälkeen kalmistosta poistettiin hautamuistomerkit ja siitä tehtiin huvipuisto, jossa järjestettiin kansanperinnejuhlia ja tanssiaisia. Neuvostovallan romahdettua alue muutettiin Pyhäksi lehdoksi ja sinne pystytettiin yli 4,5 metrin korkuinen ortodoksinen risti.
Uhutjoen mutkassa sijaitsi toinen Uhtuan vanhoista hautausmaista. Se oli vaarassa joutua asuntoalueeksi 90-luvun alussa.
Kirjapainomuseossa kävijä voi tutustua 1950-luvun kirjapainotaitoihin. Silloin käyttöön otetut painokoneet edelleen toimintakuntoisia.
Kirjapainomuseoon pääsee ottamalla yhteyttä etnokulttuurikeskukseen.